|
Aiheesta on olemassa laaja ja monipuolinen tutkimusaineisto NORDBAS, joka tukee äidinkielen opetuksen tärkeyttä esikoulussa ja peruskoulussa.
- Ohjaus
- Opetus
- Tukiopetus
- Kuka voi osallistua
- Vähemmistökielet
- Miten ilmoittaudutaan
- Kuka vastaa opetuksesta
- Koti ja koulu
Mitä on äidinkielen ohjaus?
Esikoulun oppisuunnitelman mukaan tulee lapsille, joilla on muu äidinkieli kuin ruotsi, antaa mahdollisuus kehittää myös äidinkieltään. Äidinkielen ohjaaja tapaa lapset kerran viikossa. Hän tulee samalta kulttuurialueelta kuin lapset. He leikkivät, laulavat, piirtävät, pelaavat, leikkaavat ja liimaavat sekä lukevat satuja lasten äidinkielellä. Äidinkielen ohjaaja voi myös johtaa leikkejä ja lauluja koko lapsiryhmän kanssa ja esitellä omaa kulttuuriaan, mikä samalla vahvistaa oppilaiden identiteettiä. Jos lapset saavat harjoitella äidinkieltään jo esikoulussa, he menestyvät tutkimusten mukaan paremmin koulussa. Näin muodostuu silta esikoulun kielen ja kotona puhutun kielen välille.
Mitä on äidinkielen opetus?
Äidinkieltä opiskellaan omana aineena peruskoulussa ja lukiossa. Tavoitteena on, että oppilaat voivat seurata koulun opetusta ja samalla kehittää kaksikielistä identiteettiään ja pätevyyttään. Opetuksen on oltava sellaista, että se edistää oppilaiden henkilökohtaista kehitystä ja vahvistaa itsetuntoa. Äidinkielen opetuksesta on monia määräyksiä, joista voi lukea enemmän otsikon "Yleiset määräykset" alla. Äidinkielen opettajat tulevat usein samalta kulttuurialueelta kuin oppilaat. Opettajan tulee osata ruotsia ja olla perehtynyt ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Mitä on äidinkielinen tukiopetus?
Hiljattain Ruotsiin tulleet lapset eivät pysty seuraamaan ruotsinkielistä opetusta. He voivat saada tukiopetusta omalla kielellään. Vanhemmat ja opettajat sopivat keskenään oppilaan opinnonohjauksen tarpeesta. Koulun rehtori päättää viime kädessä, milloin oppilaalle annetaan opinnonohjausta äidinkielellä.
Kuka voi saada ohjausta, opetusta ja tukiopetusta äidinkielellä?
Kaikki oppilaat, jotka puhuvat kotonaan jotain muuta kieltä kuin ruotsia, voivat saada opetusta äidinkielessään. Opetusta voidaan antaa sellaisillekin lapsille, jotka eivät puhu kieltä kotona joka päivä. Myös adoptiolapsilla on oikeus äidinkielen opetukseen.
Mitkä ovat kansalliset vähemmistökielet?
Meänkieli (Tornionlaakson suomi), saame, romani, jiddish ja suomi. Vähemmistökielien asemaa vahvistettiin Ruotsissa vuonna 2001 EU:n säännösten mukaisiksi. Lisätietoja tästä saat sivuilta Minoritetsspråk ja Uppsalan yliopiston sivulta Forskning.
Miten äidinkielen opetukseen ilmoittaudutaan?
Koulun ja kunnan velvollisuus on tiedottaa opetuksesta vanhemmille. Niiden tulee myös kertoa, milloin ja miten äidinkielen opetukseen ilmoittaudutaan. Vanhemmat kuitenkin päättävät, haluavatko lapsilleen äidinkielen opetusta, sitä ei tee esikoulun tai koulun henkilökunta. Äidinkielen tuki ja äidinkielen opetus ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia vanhemmille.
Kuka vastaa ohjauksesta, äidinkielen opetuksesta ja tukiopetuksesta?
Kunnalla on päävastuu lasten päivähoidosta ja koulusta. Se voi melko vapaasti järjestää toiminnan. Kunta on velvollinen tarjoamaan äidinkielen opetusta, jos siellä on vähintään viiden oppilaan ryhmä ja siihen sopiva opettaja. Äidinkielen opetus voidaan järjestää yhdessä useiden koulujen kanssa, jotta saadaan riittävän suuria ryhmiä.
Opetus esikoulussa
Kunnat vastaavat siitä, että esikoulut saavuttavat opetussuunnitelmien tavoitteet. Lapsen kehitystä ja oppimista tulee edistää läheisessä yhteistyössä kodin kanssa. Äidinkielen ohjaaja osallistuu lapsen toimintaan kahdesta kuuteen tuntia viikossa. Käytännössä vain yksi kymmenestä lapsesta saa äidinkielen tukea, mihin hänellä on oikeus. Äidinkielen ohjauksessa mukana olevien lasten määrä vaihtelee myös suuresti kunnasta toiseen.
Opetus peruskoulussa
Koululain mukaan kunnat ovat velvollisia tarjoamaan äidinkielen opetusta. Se voidaan järjestää monella eri tavalla, mutta kukin oppilas saa kahdesta kolmeen tuntiin opetusta viikossa.
- Äidinkielen opetus kielivalintana (luokat 6-9)
Vieraan kielen sijasta oppilas voi opiskella äidinkieltään. Opetus sisältyy tällöin koulun tuntijakosuunnitelmaan ja tapahtuu lukujärjestyksen puitteissa. Ylimääräistä kieltä luetaan yleensä kuudennelta yhdeksännelle luokalle. Rehtori päättää mitä kieliä voi valita ja tämä riippuu mm. siitä, moniko oppilas on toivonut jotain tiettyä kieltä. - Äidinkielen opetus oppilaan valintana (luokat 1-9)
Koulun tulee tarjota koko peruskoulun ajan tietty tuntimäärä opetusta, jonka oppilas saa itse valita. Oppilaan valinnan puitteissa hän voi esimerkiksi syventää tietojaan yhdessä tai useammassa kouluaineessa. Ne jotka haluavat, voivat opiskella äidinkieltä oppilaan valintana. Koulun rehtori päättää, voidaanko näin tehdä. Ratkaisevaa on esim. kuinka monta oppilasta valitsee äidinkielen. - Äidinkielen opetus koulun valintana (luokat 1-9)
Tuntijakosuunnitelmassa on tietty määrä oppitunteja, jotka voidaan käyttää koulun valintaan. Nämä tunnit voidaan käyttää yhden tai useamman oppiaineen opetukseen, joilla halutaan antaa koululle erityinen profiili. Äidinkielen opetus voidaan joissakin tapauksissa järjestää näiden tuntien puitteissa. - Äidinkielen opetus tuntijakosuunnitelman ulkopuolella
Äidinkieltä voi opiskella muun kouluopetuksen lisäksi lukujärjestyksen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaalla on muutama ylimääräinen oppitunti viikossa. Kukin kunta päättää tuntimäärän omassa kunnassaan. Tavallisesti ryhmät saavat kaksi oppituntia viikossa.
Opetus erityiskoulussa
Erityiskoulun oppilaat voivat myös saada äidinkielen opetusta ja tukiopetusta. Äidinkieltä voi lukea oppilaan valintana tai lukujärjestyksen ulkopuolella. Erityiskoulun äidinkielen opetusta varten on oma kurssisuunnitelma. Oppilaat saavat tavallisesti yksilöllistä opetusta.
Opetus lukiokoulussa
Kun nuoret aloittavat lukiossa, he voivat jatkaa äidinkielen opintojaan. Äidinkieltä voi lukea kurssisuunnitelman puitteissa yksilöllisenä valintana, kielivalintana (modernit kielet) tai ylimääräisenä oppikurssina tuntijaon ulkopuolella. Lukiokurssit käsittävät kaiken kaikkiaan 250 p. Oppilasmääristä ja resursseista riippuen kunnat tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia äidinkielen opiskeluun lukiossa.
Kodin ja koulun yhteistyö
Lapsiin vaikuttaa vanhempien ja henkilökunnan asennoituminen äidinkielen opetukseen. Yhteistyö ja myönteinen ilmapiiri kodin ja esikoulun/koulun välillä on hyvin tärkeä. Esikoulun ja koulun on lisäksi pidettävä kehityskeskusteluja vähintään kerran lukukaudessa. Kehityskeskusteluun osallistuu henkilökunnan edustaja, lapsi ja vanhemmat. Jos lapsi saa äidinkielen opetusta, on luonnollista, että äidinkielen ohjaaja/opettaja on mukana keskustelussa. Äidinkielen opettajan tehtävä ei kuitenkaan ole toimia tulkkina. Vanhemmilla on oikeus saada kirjallinen arvio kehityskeskustelun lisäksi. Peruskoulussa annetaan todistus 8. luokalta lähtien.
