Kulttuuri - Kultur

Skriv ut

on .

Europeiska språkdagen, Eurooppalainen kielipäivä

  IICManager Upload IMG  Stoccolma sprakdagen 20131Varje år firas Europeiska språkdagen den 26 september. Firandet av språkdagen infördes av Europarådet i samband med språkåret 2001. I Pajala firades dagen med olika aktiviteter. Joka vuosi vietethään Eurooppalainen kielipäivä 26 syyskuuta. Pajalassa vietethiin kansa tätä päivää. Lue lissää

 

 

 

 

 

 

Skriv ut

on .

RÖMPPÄVIIKKO Mickelsmäss

 Römppäviikko Mikkelin aikana oli juhlaviikko syyskuun lopula jälkhiin ko kaikki syksytyöt olit tehty. Talon työväele, piioile ja trengile, tämä oli iso tapahtuma vuen aikana. Se oli viikko täynä juhlaa mutta kans lepoa jälkhiin kesän ja syksyn työt. Tällä viikola alko uusi työvuosi. Jokku piiat ja trengit jäit samhaan paikhaan mutta toiset sait muuttaa ja hakea uutta työpaikkaa.

Römppäviikko oli vapa viikko täynä tanssia, iloa ja rakhautta. Jokku kohtasit ystävän ja jokku menit kihloihin.

Tällä viikola työväki sai palkan ja sillä oli tietysti iso merkitys ette juhlithiin ja markkinoita laitethiin. Römppäviikko vapaviikkona oon luultavasti keskiaialta ko työväki sai oikeuuen vaihettaa isäntää.

Römppäviikko under Mickelsmäss är en mycket gammal fest i slutet av septemper när skörden var över. För tjänstefolket var detta en stor händelse under året. Det var en vecka med mycket fest och återhämtning efter en hektisk sommar och höst. Just denna vecka anställdes pigorna och drängarna för ett nytt år. Sålunda kunde de också flytta denna vecka och söka nya jobb.

Römppävikko blev därför en mer eller mindre fri vecka. Man dansade och roade sig hela veckan. Mickelsmäss var en helg för kärlek. Många passade på att förlova sig, andra träffade sin blivande under just denna vecka.

Att tjänstefolket fick sina löner just denna vecka hade säkert en stor betydelse till för allt festande och att marknader ordnades. Mickelsmäss som frivecka härstammar sannolikt från medeltiden då tjänstefolk fick rätten att byta husbonde.

Skriv ut

on .

Sääsket ja muut

  •  Ensmäiset kiisket (työplaavi) tulevat jo ko lumi vielä oon maassa. Kärpäset triivastuvat taloitten seinilä ja pörhöset ja koipörhöset alkavat lentämhään yölä.

     

     Se joka ei ole niin mukavaa, oon sääsket. Net ensmäiset hankisääsket oon aika rauhalisia mutta niitä oikeita sääskiä tullee juhanuksen aikhoin aivan ko pilviä.

    Niitten jälkhiin tulevat net vähä isomat mäkärät ja syksylä niistä se pienempi sortti joka ei jätä kethään rauhhaan.

    Net konttaavat joka paikhaan ja pillaavat monelta elämän.

     

    Hillankokoajalle jänkälä tämä kyllä oon tuttua ja monet oon net konstit joita oon pruuattu sääskiä vasthaan.

  •  

 

 Ennen käytethiin pikiöljyä, ja vieläki se oon osana uuenaikhaisissa sääskimyrkyissä.

Skriv ut

on .

Kukkia

Balsami oon vanha kruukukukka ja sukua Ahkera-Liisale.

Nyt oon kans aika kylvää balsamisiemenet. Balsami oon vanha kruukukukka ja sukua Lapin Tytöle (Ahkera-Liisale).

Se oli yks tavalisiimpia kesäkukkia ennen aikhaan. Eikä ennen ollu niin paljon kukkia ko nyt oon. Vanhaa fammu kerto ette oli aika tavalista ette net istutethiin erilaishiin konsärvipurkhiin eli muihiin purkhiin klasinpenkile.

Tavalisimat kukkasortit hänen aikhaan olit Verenpisara, Ahkera Liisa ja Balsami.